Joulu ja lahjat

Ensinnäkin - oikein Hyvää Joulua, vaikka jouluaatto menikin jo ja niin teki joulupäiväkin.

Jouluhan on yhdessäolon aikaa, oli se sitten perheen tai ystävien kanssa. Uusperheessä eläminen tuo tähän omat häslinkinsä, mutta kolikolla on yleensä aina kaksi puolta, tässä tapauksessa esimerkiksi joululahjat, jotka tietysti aina jouluna puhuttavat. Niitähän saattaa saada jopa kaksin verroin normaalitilanteeseen verrattuna - näin tietysti sanotaan. Itse olen kyllä kuitenkin sitä mieltä ettei tämä ole juuri lahjojen määrään vaikuttanut. Tätäkin mieluisampaa on kuitenkin se, että kaikkea ei saa yhdessä rysäyksessä vaan jännitystä riittää seuraavaankin päivään.

Mitä minä sitten sain tänä vuonna? Suklaan ja vaatteiden lisäksi (molemmat tottakai tarpeeseen) paketista paljastuivat mukavat ja tyylikkäät lakanat ja Sonyn pienet matkakaiuttimet, joista lisää tuonnempana. Ylitse muiden oli kuitenkin Eero Aarnion suunnittelema pieni TuplaKupla -valaisin, jota jo pitkään himoinnut. En yksinkertaisesti voinut uskoa silmiäni kun poistin paperit sen ympäriltä. TuplaKupla ei kaivanne sen kummempia esittelyitä, onhan se ehtinyt muodostua klassikoksi suomalaisessa designissa. Tykkään suuresti sen yksinkertaisesta mutta eläväisestä muodosta.

Lupasin kertoa niistä Sonyn kaiuttimista. Malliltaan ne ovat SRS-M50, eivätkä kooltaan ole juuri pieniä jogurttipurkkeja suuremmat. Koeajoin niitä aattoiltana, ja jos en TuplaKuplan kohdalla ollut uskoa silmiäni, epäilin vahvasti korviani kun ensimmäiset äänet irtosivat näistä muovipurkeista. Tarkastin kahdesti että piuha oli tosiaankin oikeassa reiässä, mutta uskottava se on: näissä on kokoisikseen yllättävän suuri ääni, joka ei rajoitu pelkästään siihen että ne saa riittävän kovalle. Bassopäässä on muhkeutta jota ei olisi noin pienistä elementeistä odottanut kuulevansa ja äänikuvakaan ei paikallistu kaiuttimeen, kunhan sijoittelu on sopiva. Jos olette miettineet näiden hankkimista ja epäröineet että onko niistä mihinkään, älkää epäröikö enää.

PS: Flipperiasia etenee. Täytyy käydä jossain vaiheessa noutamassa Diamond Lady Tampereelts korjattavaksi.

PPS: Olenkohan koskaan kirjoittanut pidempää tekstiä iPhonella?

Massahysteriaa

Otsikon perusteella kuka tahansa viime aikoina mediaa seuranneena osannee arvata mistä on kyse. Jep jep, paljon puhuttanut H1N1 aka sikainfluenssahan se.

En tiedä pitäisikö nauraa vai itkeä. Tunnutaan unohtavan, että normaali kausi-influenssa vaatii kuitenkin joka vuosi paljon enemmän uhreja kuin sikainfluenssa tähän mennessä - eikä siitä uutisoida yhtä näyttävästi.

Reaktio ihmisissä on ollut valtava. Yhtäkkiä ilmestyy rokote, ja kaikki ovat valmiita seisomaan tunteja kylmässä jonottamassa sen saadakseen. Vaikka mahdollisesti tietävät että ei sitä kuitenkaan ehdi sinä päivänä tai rokotetta ei riitä. Kuitenkin trendi on selvä: mene piikille jos mahdollista.

Itse en aio mennä. Sen päätin jo hyvissä ajoin ennen kuin sitä edes kysyttiin. Nyt siellä jo useimmat ajattelevat että tyhmähän toi on, mutta tätä on harkittu tarkkaan. Täytyy antaa sapiskaa tiedotukselle: jos ei mene piikille niin mitä sitten? Tästä tuntuvat kaikki tahot pesevän kätensä, mitä ei tosiaankaan pitäisi tapahtua niin kauan kuin tuo rokote on vapaaehtoinen.

Toinen asia mitä täytyy kritisoida tässä samoilla lämpimillä on nuo itse rokotusaikataulut. Esimerkiksi meillä lukiolla näistä ei ole tietoakaan, ja joka päivä saa kuulla että siellä täällä eri puolilla Suomea ihmisiä sairastaa. Niiden piikkien kanssa ollaan yksinkertaisesti liian myöhään liikkeellä tai sitten ei olla vielä ollenkaan.

Tämä nyt vain tällaisena henkilökohtaisena mielipiteenä sikainfluenssasta. Jos olet päättänyt ottaa rokotteen, ota se. Jos et, muista ehdottomasti huolehtia itsestäsi. Se perusmantra, pese kädet ym. Me selvitään kyllä!

Musiikillista Parhautta™

Minua on niin pitkään pyydetty kirjoittamaan tästä, ja nyt on hyvä hetki tehdä näin. Lyhyesti, musiikillista parhautta on Rihanna, Coldplay, Taylor Swift ja Poets of the Fall, siis kirjava joukko jos toisiinsa vertaa. Kuuntelen toki muutakin, mutta jos ehdottomat suosikit pitää nimetä niin nämä ne ovat.

Rihanna julkaisi juuri uuden sinkkunsa, Russian Rouletten. "The Wait is Ova" lukee Rihannan kotisivuilla. Ja täytyy sanoa että odotus todellakin kannatti. Russian Roulette on aivan erityylinen kuin Good Girl Gone Bad -albumin biisit, mutta nyt olen sitä kuulostellut tässä ja se kuulostaa aivan uskomattoman hienolta. Kaikki odotus ei tosin vielä ole ohi: varsinainen albumi Rated R julkaistaan ensi kuussa.

Mitä näistä muista voisi sanoa? Taylorin ääni on upea, Poets of the Fall ja Coldplay loistavat biiseillään, siis kokonaisuus on kohdallaan. Kovin hankalaa on mitään tarkkaa määritelmää antaa mikä näissä miellyttää. Kuulostaa hyvältä. Eikö se riittäisi?

Valintojen vaikeutta

Pyydän anteeksi koulupainotteista linjaani, lupaan julkaista pian muutakin täällä. Lukio nyt sattuu kuitenkin olemaan tällä hetkellä suurensuuri osa elämääni, ja siksi sillekin on hyvä suoda ajatteluaikaa.

Kakkosvuoden ensimmäisen jakson koeviikko lähenee aivan liian lujaa tahtia. Kaikenlaista tehtävää olisi kuitenkin vielä ennen kuin se voi alkaa, puhumattakaan siitä että pitäisi lukea, lukea ja... noh, lukeakin ehkä. Yksi hoidettavista hommista olisi OPOn tehtävät. Pitäisi miettiä YO-kirjoituksia ja mitä meinaakaan kirjoittaa valkolakin ansaitakseen, ja lähettää näitä mietteitä rajulle opinto-ohjaajallemme.

No näitähän onkin tullut aprikoitua tänään aivan liiankin kanssa. Suoranaisesta paniikista ei voine puhua, mutta pieni kutina vatsan pohjassa kuitenkin tuntuu. Tänään suunnitelmat selkeytyivät huomattavasti, kiitos eräille tietyille henkilöille, mutta kutinaa aiheuttaa huoli siitä saanko nämä suunnitelmat toteutumaan. Täytyykin tässä viikolla käydä opon juttusilla, koska englannin kursseille olisi järjestettävä tilaa niin, että saan sen kolmosen syksyllä raapusteltua alta pois. Keväälle on joka tapauksessa jäämässä paljon. Yhteiskuntaoppi olisi ollut kiva saada myös syksylle, mutta havahduin ajattelemaan liian myöhään. Luultavasti.

Tulevaisuus on karmivaa ja kiehtovaa. Jos YO-kirjoitukset ovat vielä hieman epäselvä asia niin lukion jälkeinen aika onkin sitten isompi mysteeri. Mitä haluan opiskella? Mikä minusta tulee? Luovat alat kiinnostavat, graafinen suunnittelu ja valokuvaus ehkä päällimmäisimpinä, sekä kaikenlainen kuvallinen ilmaisu muutenkin. Ongelmaa ei olisi jos yksi kiinnostuksen kohde olisi ylitse muiden, mutta niin ei tunnu olevan. Täytyy toivoa että teen asiat ajoissa selväksi itselleni, jotta voin päättää ja jatkaa eteenpäin.

Koulu... "ihanaaa!"

Tämä tuntuu muodostuneen joka vuotiseksi perinteeksi, vuodattaa haikeat hyvästit kivalle kesälle blogiin... Mutta tottahan se on, jokainen kesä on ainut laatuaan. Siinä vaiheessa kun lomasta on viikko jäljellä alkavat puntit tutista. Mihin se loma on hujahtanut näin nopeaan? Vastahan se alkoi.

Niinpä niin... Mutta taas on aika aloittaa uusi vuosi tutusti koulun penkissä, tällä kertaa lukion kakkosluokkalaisena. Kirjat on hankittu ja todistus etsittynä, mutta "henkinen valmistautuminen" ottaa aikaa. Ainakin ekan viikon, kunnes pääsee taas kiinni rutiineihin.

Ainahan kouluun paluu loman jälkeen on ihan yäk eikä opiskelu voisi kiinnostaa pätkän vertaa, mutta on se kiva nähdä ihmisiä taas pitemmän tauon jälkeen ja vaihtaa kuulumisia - ehkäpä itselleni se tarkoittaa myös säännöllisempää päivärytmiä, loman aikana kun ei ole mitenkään tavatonta että kukkuminen internetin ihmemaassa ja flipperiä pelaillessa saattaa venähtää yön pikkutunneille... ja sitä myötä herääminen viivästyy iltapäivän puolelle. On se kyllä sinänsä ihan rentouttavaa, saan itse päättää päiväohjelmasta. Tiedostan sen että kauniit päivät menevät hukkaan Höyhensaarilla, mutta kiitän ylempää tahoa unenlahjoistani.

Lomaan on mahtunut kaikenlaista... päällimmäisenä mielessä on ehkä loman alussa tehty Saksan-matka. Saksa on kyllä ihan parhautta, sinne menee aina mielellään uudestaan. Sitten tulevat tietenkin kesän piknikit! Mukava että pidetään tällaisia pienimuotoisia miittejä hyvässä seurassa ja säässä (Rihannan ja muiden säestyksellä). Kiitos kaikille asianosaisille. Niinpä niin, päivääkään en vaihtaisi pois ja lisää mokomia sisällyttäisin mieluusti lomaan, mutta minkäs teet.

Mutta yksi asia josta älkää minua muistuttako: miltä tuntuu herätä keskellä pimeintä talvea 8:ksi kouluun vain huomatakseen kello neljä iltapäivällä että ulkona on taas pimeää ja räntää sataa vaakatasossa... ja meikäläinen on tietysti pyöräillen koulussa. "Ai niin, nyt on maanantai ja meillä on kaksoistunti matikkaa..."

Extra Ball when lit

Flipperit ovat varmasti useimmille tuttu juttu. Itse olen menettänyt pysyvästi sydämeni noille ah niin addiktoiville kuulapeleille joissa puhdas onni ja pelaajan taidot sekoittuvat kokemukseksi jota en ole löytänyt vielä minkään muun tyyppisistä peleistä.

Tutustuin flipperiin ensimmäisen kerran melkein 10 vuotta sitten Windowsin mukana tulevan 3D Pinball Space Cadet -pelin parissa. Serkuilta löytyy ihan oikea flipperi jota on tullut myöskin kokeiltua kerran jos toisenkin aikojen saatossa. Voisin helposti viettää tunteja melkein mitä tahansa hyvin tehtyä flipperiä pelaten. Jostain syystä itselleni kicksejä antavat pelikokemuksen lisäksi myös mekaniikan äänet - en tiedä olenko outo tai jotain koska näin on.

Kuitenkin jatkuvasti tässä aikojen kuluessa on muhinut mielessä ajatus että joskus pitäisi ihan itse rakentaa toimiva ja aidonkokoinen flipperi. Matkan varrella pienoismalleja on syntynyt useita; osa on valmiimpia, osa vielä aivan kesken kun into on kuitenkin jossain välissä päässyt lopahtamaan. Nämä ovat olleet pääasiassa hyvin yksinkertaisia rakenteeltaan: naulojen varaan viritetyillä kuminauhoilla on luotu suurin osa pelipöydän sokkeloista ja objekteista ja "mailat" (engl. flippers) ovat puiset, akseloituna pelipöytään. Mitään elektroniikkaa niissä ei ole ollut, kaikki on ollut mekaanista.

Nyt viime aikoina onkin alkanut tuntumaan että tämä ei enää riitä, ja olenkin tässä muutaman viikon aikana yrittänyt melko tiiviisti opiskella oikean flipperiautomaatin sielunelämää - niin dokumenteista kuin YouTube-videoistakin. Varmasti haastetta tulee riittämään mutta hei, eihän kaikki aina voi olla yksinkertaista. Genre kuitenkin on sydäntä hyvin, hyvin lähellä niin varmasti sitä vähän tuleekin tehtyä työtä toimivan laitteen eteen.

The Other Apple Blog

Päätin aloittaa toisenkin blogin ylläpitämisen iBlogin lisäksi (joka löytyy kotisivuiltani). The Other Apple Blog tulee keskittymään aiheisiin jotka eivät oikein iBlogin aihepiirin alle sovi, kuten arkihöpinät, design ja kaikenlainen muu itseäni kiinnostava joka ei ole Apple-merkkistä. Siinä mielessä blogin nimi on harhaanjohtava, mutta totuushan nyt on että koska kirjoittaja olen minä niin pieneltä omenaiselta vaikutukselta tuskin tässäkään tullaan välttymään :P Arkihöpinöiden sisällöstä en osaa sanoa tarkemmin, mutta designin saralla ajattelin silloin tällöin nostella esille netissä ja muualla vastaantulevia omaa muotoilusilmääni miellyttäviä esineitä, paikkoja ja asioita. Todennäköisesti myös jotain pientä käyttöliittymäasiaa tulen kirjoittelemaan joskus.

Blogin ulkoasu tulee todennäköisesti hieman elämään tässä lyhyen ajan sisällä kun opettelen käyttämään Bloggerin julkaisujärjestelmää ja löydän kikkoja parannella ulkoasua. Näillä eväillä.