tiistai 5. heinäkuuta 2016

BeoPlay H3

Bang & Olufsen on tunnettu ajattomasti muotoilluista ja tinkimättömästi viimeistellyistä audiolaitteistaan. Koko kevät koulussa kului yhteistyöprojekteissa tuon tanskalaisfirman kanssa, ja se sai minut kiinnostumaan toden teolla heidän tuotteistaan.

Jos Bang & Olufsen tunnetaan muotoilusta ja viimeistelystä, se tunnetaan myös hinnoistaan. Harmikseni on ihan suoraan todettava, että minulla ei tule olemaan vielä pitkään aikaa varaa ostaa oikeastaan mitään heidän tuotteitaan uutena. Tämä tilanne on varmasti tunnistettu Bang & Olufsenilla, ja siksi joitakin vuosia sitten he lanseerasivat alabrändinsä, joka tunnetaan nimellä B&O PLAY. Vaikkeivät BeoPlay-tuotteetkaan ole missään nimessä halpoja, ne tuovat kuitenkin Bang & Olufsenin ydinosaamista paremmin etenkin nuoremman sukupolven ulottuville, tarjoten joissain tapauksissa suht loogisen jatkumon pääbrändin tuotteisiin. Ilmeeltään B&O PLAY on pääbrändiin verrattuna nuorekkaampi, leikkisämpi ja vähemmän luksushenkinen, minkä ansiosta se vetoaa suurempaan kohderyhmään. Tämä näkyy selkeästi myös tuotteiden muotoilussa. B&O PLAY on keskittynyt erityisesti kannettaviin Bluetooth-kaiuttimiin, yksiosaisiin kodin musiikkijärjestelmiin sekä kuulokkeisiin. 

Itse asiassa kaikki Bang & Olufsenin kuulokkeet seilaavat B&O PLAY -lipun alla. Niin tekee myös BeoPlay H3, joka on malliston parempi nappikuuloke. Sen suositushinta on 199 euroa. Päädyin hankkimaan tällaiset itselleni (joskin rehellisyyden nimissä on sanottava, että maksoin niistä huomattavasti vähemmän, mikä vaikutti ostopäätökseen), ja ajattelin kasata hieman kokemuksiani niistä. Vertailukohtana minulla ovat Applen In-Ear -nappikuulokkeet, joiden suositushinta on 89 euroa. Niitä olen käyttänyt viimeiset neljä vuotta.

Ensivaikutelman voi tehdä vain kerran, ja se minulla oli jo ennestään Bang & Olufsen -liikkeestä, jossa näitä in-ear-kuulokkeita ensimmäistä kertaa koeajoin ja niihin ihastuin. Niinpä H3:n purkaminen pakkauksesta ei juurikaan vaikuttanut laatumielikuvaan tuotteesta, mutta pakkaus itsessään ei minusta kovinkaan hyvin vastaa hintaluokan asettamia odotuksia. Ulkoapäin se on hyvin siisti ja hillitty, ja sisälläkin kangasnauhasta ulosvedettävä pahvikaukalo on vielä hyvin tilanteensa tasalla, mutta siihen se sitten päättyykin. Kuulokkeet itsessään ovat teipattuina erikoisessa asetelmassa läpinäkyvään ohueen muovikaukaloon (joka näkyi pakkauksen ikkunasta), ja purkaminen pois muovin ympäriltä oli turhankin vaivalloinen prosessi. Muut pakkauksessa tulevat tavarat oli pakattu pääosin pieniin muovipusseihin. B&O PLAYn puolustukseksi on todettava, että H3:n markkinoilletulon jälkeen pakkauksissa on kyllä petrattu. Esimerkiksi A1-kaiutin tai uudet langattomat H5-nappikuulokkeet on pakattu paljon tyylikkäämmin ja hintaluokalleen uskollisemmin – hyvinkin paljon Applen tuotteiden tapaan. Toivoa sopii, että myös H3 saisi jossain vaiheessa arvoisensa pakkauksen.

BeoPlay H3:n harjattu alumiini heijastaa valoa kauniisti.


Pakkauksesta löytyy kuulokkeita varten laadukkaan oloinen, magneettisesti sulkeutuva kova suojakotelo, joka on sisältä pehmeää mikrokuitua ja ulkoa keinonahkan tuntuista materiaalia. Applenkin kuulokkeiden mukana tulee aina kotelo, mutta se on valitettavasti suunniteltu vahvasti ulkonäkö toiminnallisuuden edellä – usein johtoa on vaikea saada kieputettua sopivalle vyyhdille, jotta kannen saisi laitettua helposti paikalleen siten, ettei liitin tai kaukosäädin ole välissä. H3:n kotelo ei kärsi tästä – siinä on reilusti tilaa johdolle, mikä tarkoittaa, ettei kuulokkeiden pakkaaminen koteloon ole millimetripeliä, vaan sen voi tehdä helposti missä vain. Tästä johtuen kotelo on tietysti Applen omaa isompi eikä kulje taskussa kovin mukavasti, mutta tässä arvostan käytettävyyttä ennen pientä kokoa. Jos verrataan Applen EarPodien (iPhonen mukana tulevien kuulokkeiden) koteloon, kokoero ei enää ole kovin iso.

Itse kuulokkeet kestävät tarkastelua läheltä. BeoPlay H3 on saatavana metallinharmaana (natural), samppanjanvärisenä ja mustana. Olin alunperin kiinnostunut harmaasta versiosta, mutta mustat tuli koska ei ollut valinnanvaraa. Musta näyttää kovin erilaiselta kuin kuvissa, eikä minusta huonolla tavalla. Se on oikeastaan hyvin lähellä Applen tähtiharmaata (space grey), eli se on loppujen lopuksi aika vaalea sävy. 

Alumiinista ja muovista koostuvien nappien viimeistely on mainio ja muoto hillityn tyylikäs. Tyypillisistä yksinkertaisista L:n muotoisista nappikuulokkeista poiketen H3:n korvakäytävään tuleva osa on vielä erikseen kulmassa itse kuulokkeen runkoon nähden, ja runko itsessään on hieman suurempi. Tämän ansiosta se sopii ainakin meikäläisen korvaan todella napakasti ja mukavasti, kun kuulokkeen ei tarvitse pysyä paikallaan pelkästään korvatulpan kitkan avulla, vaan runko sujahtaa korvan "kuppiin" ja pitää siten huolen, ettei kuuloke putoa pois korvasta. Tästä olen todella iloinen, koska Applen kuulokkeita sai aina vähän väliä olla tunkemassa syvemmälle korviin, jotta ne pysyisivät tiiviisti. H3:n mukana tulee neljän eri koon silikonisovitteet, mutta toistaiseksi olen havainnut niissä valmiiksi olleet (toiseksi suurimmat) sopiviksi itselleni.

Näistäkin löytyy iPhonea ja Macia varten mikrofoni-kaukosäädinyhdistelmä, joka toimii identtisesti Applen vastaavan kanssa. Ratkaiseva ero on se, että säädin on sijoitettu tavallisesta poiketen vasemman korvanapin johtoon oikeanpuoleisen sijaan. Tämä on puhtaasti tottumiskysymys – näin alkuun olen huomannut hapuilevani painikkeita leuan oikealta puolelta kuten tähän asti, tajutakseni vain että eiväthän ne siinä ole. Kun painikkeet lopulta löytyvät, ne ovat tuntumaltaan erittäin onnistuneet, riittävän kevyet mutta tarpeeksi napakat. Niiden erottaminen toisistaan ei tosin ole aivan yhtä helppoa kuin Applen kaukosäätimessä, jossa keskimmäinen painike on itse asiassa syvennys. B&O PLAY on päätynyt erottamaan painikkeet kohoviivoilla, joten jokainen painike tuntuu periaatteessa samalta, ja huomaan varmistavani kahdesti, mistä kohtaa säädintä olenkaan puristamassa. Ehkä tähänkin ajan kanssa tottuu.

Miltä ne sitten kuulostavat? Vaikka tiedänkin yhtä ja toista hyvästä äänestä, en kuitenkaan ole kuunnellut riittävästi erilaisia kuulokkeita osatakseni antaa minkäänlaista yleispätevää arviota – tällaisia arvioita BeoPlay H3:sta on netti jos nyt ei pullollaan niin ainakin puolillaan ja Google ne kyllä löytää. Oma arvioni äänestä on lähinnä vertailu Applen esitykseen.

Ensimmäisenä huomio kiinnittyy bassotoistoon. Applen kuulokkeita on moitittu bassoiltaan ujoiksi, ja huomasin sen kyllä kun aloin niitä käyttämään. En sinänsä pitänyt sitä häiritsevänä ja olin jo ehtinyt siihen tottua, mutta BeoPlay H3 muistuttaa kerralla, mistä olen jäänyt paitsi. Bassossa on potkua ja mehevyyttä, muttei lainkaan löysyyttä tai loudness-tehosteen tuntua.

Toinen selkeä ero taas löytyy taajuusalueen yläalueilta. En ole varma, osaanko pukea kuulemani oikein sanoiksi, mutta Applen kuulokkeissa tuntuisi olevan jonkinlainen aladiskantin korostuma, sillä S-äänteet ja symbaalit tuntuvat ikävän sähiseviltä ja pistäviltä. H3:lla en tällaista havaitse, sen diskantti on miellyttävän tasainen ja ärsyttämätön, mutta toisaalta hieman Applea tummempi. Ehkä tässä näkyy käytännössä se, että H3:n toistoalueeksi on ilmoitettu 20-16000 hertsiä.

Kaiken kaikkiaan BeoPlay H3:t soivat niin, että niitä jaksaa kuunnella väsymättä pitkiäkin aikoja – varsinkin kun ne pysyvät niin mainiosti korvissa, ettei niihin kiinnitä siinäkään mielessä mitään ylimääräistä huomiota. Musiikki vain on pään sisällä.

Äänieristys tuntuu olevan hieman Applea huonompi, mutta täytyy tämän takia ehkä kuitenkin kokeilla niitä mukana toimitettuja eri kokoisia tulppia, josko jokin niistä parantaisi tilannetta. Toisaalta pidän siitä, että jonkun verran ääntä pääsee läpi – näin kuulokkeita on turvallisempi käyttää ulkona liikkuessa, kun pitäisi ympäristöäkin havainnoida eikä keskittyä vain musiikkiin.


Kuulokkeet istuvat nätisti laadukkaaseen suojakoteloonsa.


Yhteenvetoa jos haluaa miettiä, niin kallistun kyllä olemaan tyytyväinen pakettiin, vaikka onkin tiedostettava, että äänenlaadultaan vastaavia tai lähes vastaavia kuulokkeita saa huokeamminkin kuin kahdellasadalla. BeoPlay H3:n ostaja paitsi tietää haluavansa juuri Bang & Olufsenin kuulokkeet, hän arvostaa niissä muutakin kuin pelkkää äänenlaatua. Ainakaan minulle ei ole vielä tullut vastaan halvempia nappikuulokkeita, jotka olisivat yhtä kauniit ja laadukkaasti viimeistellyt kuin nämä. Tarkkuustyöstetty alumiinirunko jaksaa ihastuttaa silloin, kun kuulokkeet eivät ole ihastuttamassa korviasi. Lisäksi BeoPlay H3 istuu varsin loogisesti sinne lokeroon, jossa Bang & Olufsen on lähestulkoon elämäntyyli sen sijaan, että se olisi vain yksi monesta kotona lymyilevästä laitemerkistä. Minulle tämä on ensimmäinen askel Bang & Olufsenin maailmaan, mutta vahvasti aavistelen, että se tulee saamaan joskus tulevaisuudessa jatkoa. Sen verran ison vaikutuksen se on tehnyt tämän puolen vuoden aikana.

BeoPlay H3:een voi tutustua B&O PLAYn kotisivuilla.

Päivitys 16.8.: Bang & Olufsen laski BeoPlay H3:n hintaa äskettäin. Nyt ne saa omakseen 149 eurolla.