Ihme paikka tämä kyllä on, ei voi muuta sanoa. Supertarkka arvohierarkia herroitteluineen ja puhutteluineen, iltavuode- ja pinkkatarkastukset, sulkeiset... Ei oikein nappaa tämmöiset. Alokasaikaa on jäljellä vielä noin kolme ja puoli viikkoa, täynnä toimintaa. Laakereilla täällä ei siis ainakaan pääse lepäilemään.
Juuri ennen kun itse astuin palvelukseen kotiutuivat monet kaverini vuoden palveluksesta. Eräs suoritti palveluksensa Ruotuväen toimittajana ja kovasti yritti minua kannustaa hakemaan graafikoksi sinne. Sanoin että katson nyt ensin miten hommat lähtevät sujumaan - lopputulos oli että jo heti muutaman päivän jälkeen lähetin hakemuksen ko. tehtäviin. Toivon tosiaan, että tärppäisi. Ns. pääsykokeet ovat Helsingissä 15.8. eli juuri sotilasvakuutusta edeltävänä päivänä (itse annan vakuutuksen kun en kirkkoon kuulu). 16.8. pitäisi sitten olla selvillä miten kävi.
Ylihuomenna on eka yön yli kestävä leiri metsässä. En ole kovin innoissani siitä tunnin ajomatkasta mikä taitetaan moduuliajoneuvon lavalla, jossa on pimeää ja josta ei näe ulos. Puhumattakaan leiristä itsestään. Noh, varustaudun hyttysmyrkyllä. Leiriä seuraavat viikonloppuvapaat kestävät onneksi kolme päivää.
Summa summarum, hengissä ollaan, toistaiseksi. Katsotaan sitten kolmen ja puolen viikon päästä.
