maanantai 14. tammikuuta 2013

Kuvien arkistointia

Valokuvaus on harrastus, jonka kanssa olen itsekseni puuhannut useita vuosia. Se ei ole mitenkään vakavanpuoleista, ja tosiharrastajan näkökulmasta olenkin lähinnä sunnuntainäppäilijä.

Oli miten oli, noin 21 000 kuvaakin tarvitsevat kodin - sellaisen, jossa ne ovat järkevässä järjestyksessä.

Alussahan kuvia ei ollut läheskään näin paljoa ja aloittelinkin harrastusta Macin mukana tulevan iPhoton kanssa, kuten lukemattomat muutkin ovat tehneet. Nälkä kuitenkin kasvoi syödessä, samalla kun iPhoton ilmiselvät puutteet ja epäkohdat alkoivat häiritsemään entistä enemmän. Silloin tutustuin Adoben Lightroom-ohjelmistoon, joka oli vasta ensimmäisessä versiossaan.

Kuukauden kokeilun jälkeen olin niin tykästynyt ohjelmaan että tiesin, ettei paluuta takaisin entiseen olisi. Odotin kuitenkin 2-versioon asti ennen ohjelman täysversion hankkimista.

Siitä lähtien kuvatyönkulku on ollut minulla melkoinen sekasikiö, joka on jotenkuten toiminut, mutta on aina tuntunut jokseenkin "väärältä", epäammattimaiselta, monimutkaiselta ja virhealttiilta. Olen tuonut kaikki kuvat ensin iPhotoon ja järjestellyt ne siellä albumeiksi. Sen jälkeen olen osoittanut Lightroomille iPhoton luoman sisäisen kansiorakenteen, jotta voin tarkastella samoja albumeita sielläkin. Käytännössä ainoa syy tähän järjestelyyn oli kuvien synkronointi eri iLaitteisiin, joka hoitui iPhoton älykkäiden albumeiden ja iTunesin yhteistyöllä saumattomasti. Muutoin olen oikeastaan pitänyt iPhotoa aina vain inhottavampana systeeminä josta olen ajatuksen tasolla yrittänyt päästä eroon jo useamman vuoden ajan.

Kokeilin useammassakin välissä Applen Aperturen eri versioita, josko sillä saisi parhaat puolet molemmista: iPhoton helppo synkronoitavuus ja Lightroomin kaltaiset tehokkaat muokkaustyökalut. Valokuvaajat ovat pitkälti jakautuneet kahteen kuppikuntaan, toiset pitävät Lightroomista kun taas toiset suosivat Aperturea. Itse huomasin jokaisen lyhyen koeajon jälkeen kuuluvani ensin mainittuun. Minulle Aperture tuntui olevan vain "iPhoto on steroids", eli toimintoja on eksponentiaalinen määrä mutta selkeä työnkulku tuntui yhtä lailla loistavan poissaolollaan kuin iPhotossakin.

Eilen otin kuitenkin härkää sarvista ja hankin Lightroomiin päivityksen tuoreimpaan 4-versioon. Onnekseni se on edelleen sama tuttu Lightroom, mutta 2-versioon verratuna se sitältää mm. tuen videoille, paikkatietotoiminnot karttoineen sekä uusia julkaisu- ja vientitoimintoja. Lisäksi uutta on päivitetty kuvaprosessori, eli säätimissä on enemmän säätövaraa.

Sen myötä aloitin myös alussa loputtomalta tuntuvan urakan siirtää kaikki kuvat pois iPhoton kansiorakenteista omaan vuoden, kuukauden ja päivän mukaan järjesteltyyn hakemistoonsa, jota hallitaan yksinomaan Lightroomin avulla. Sen jälkeen on tarkoitus lisätä joka kuvaan järkevät avainsanat, jotta kuvat löytyvät nopeasti yksinkertaisella tekstihaulla.

Tutustuin tänään pintapuolisesti paikkatietotoimintoihin. Sen lisäksi, että iPhonella otetut kuvat näkyvät kartalla ilman minkäänlaisia toimenpiteitä, lisäsin Urho Kekkosen kansallispuistosta ottamiini kuviin paikkatiedot RunKeeperiin tallennettujen vaellusreittien avulla. Lightroomiin syötetään tiedosto, jossa on reitin paikka- ja aikatiedot, jolloin kuvat yhdistyvät automaattisesti tiettyihin pisteisiin reitillä.

Kuvien siirtäminen on vielä pahasti kesken joten en ole kerennyt tutustumaan vielä uusiin kuvankäsittelytoimintoihin tai vientiin, mutta toistaiseksi homma näyttää hyvältä ja viimein tuntuu, että hommassa on jotain järkeäkin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti